Maailma, ohoi!

Ohoi, blogini nimi on muuttunut! Vaikka tarina edellisen nimen takana olikin tärkeä eikä blogini sisältö ole muuttumassa, koin nimen hieman pitkänä ja hankalana suomenkieliselle blogilleni. Ajattelin myös, että nimeä olisi hyvä vaihtaa nyt, kun lukijakunta ei ole vielä kovin suuri. Nykyisin blogi on siis nimeltään 'Maailma, ohoi!' ja kuvastaa rakkauttani mereen ja huuteluitani maailmalle aiheesta kuin aiheesta.

Halusin palata tämänpäiväiseen postaukseen alunperin myöhemmin, tehtyäni ensin muutaman neutraalin reissupostauksen, mutta koska vaalit lähestyvät on aika kortilla ja postaan jo nyt. 

Kuten monet muut, olen viime aikoina huolestunut ympäristön tilasta. Tämän vuoksi haluan lukea asiasta, haluan jakaa muille tietoa asiasta ja olen iloinen, että asian ympärillä on globaalia kohinaa. Samaan aikaan toimin kuitenkin ympäristölle haitallisesti. En ole missään nimessä täydellinen monessakaan aspektissa ja toimintani on luultavasti vain pahentunut muutettuani Kolumbiaan: tuotamme täällä aivan liikaa muoviroskaa, sillä moni asia on pakattu muoviin, kierrätys on vaikeaa, sillä kaikki viedään kuitenkin samaan paikkaan, ja Suomessa helpot lihan sijaan valittavat vegaanit vaihtoehdot loistaa täällä poissaolollaan. Nämä ovat kuitenkin asioita, joiden parissa kehityn jatkuvasti ja joiden eteen olen jatkuvasti tehnyt muutoksia. Pahinta onkin tämänhetkisten tietojen mukaan lentämiseni.

Tämä onkin itselleni suurin haaste, sillä RAKASTAN matkustamista. En rakasta sitä vain siksi, että pääsen arkea pakoon kaukolomalle vaan siksi, että se on tuonut mukanaan lähes kaiken, mitä elämässäni rakastan. Matkustamisen vuoksi olen löytänyt itseni, urani ja aviomieheni. Sen vuoksi olen oppinut maailmasta, ihmisistä ja ympäristöstä, sekä alkanut välittämään niistä. Matkustamisen kautta olen omaksunut sen mikä ei koulusta, kirjoista tai elokuvista tarttunut päähäni. Saanut sen omakohtaisen kosketuksen oppimaani, joka on saanut minut välittämään asiasta enemmän kuin uutiset, joiden surullisina toistuviin tarinoihin turtuu. Itse menemällä ovat silmäni avautuneet ihmisyydelle stereotypioiden tai yksipuolisen mediakuvan takana.

Olen kuullut sanonnan ”saaduista eduista on vaikea luopua” ja omalla kohdallani se on täysin totta. Tuntuisi vaikealta päästää irti jostakin, joka on tehnyt minusta minut. Löysin matkustamisen vasta hieman myöhemmällä iällä ja sitä on rajoittanut läpi näiden vuosien niin aika, raha kuin mahdollisuudetkin. Samaan aikaan se on tuonut elämääni niin sanoinkuvaamattoman paljon, etten tiedä mitä tekisin ja missä olisin ilman sitä. Toisaalta se on juuri matkustaminen, jonka kautta olen nähnyt ympäristömme tilan ja ymmärtänyt ilmastonmuutoksen vaikutukset tähän maailmaan ja meihin kaikkiin, mutta erityisesti haavoittuvimpiin yhteisöihimme. Juuri matkailun kautta on myös luontosuhteeni vihdoin vahvistunut jonkinlaisesta välinpitämättömyydestä luonnon lailla kukoistavaan rakkauteen ja sitä kautta tuskaan ja tietoisuuteen ihmisten luonnolle aiheuttamasta pahasta.

Omalla kohdallani ainoa ratkaisu on pyrkiä toimimaan paremmin. En koe pystyväni luopumaan matkustamisesta täysin. En siksi, että asun kaukana läheisistäni enkä halua eroon heistä. En myöskään siksi, että matkustamisesta on kasvanut niin tärkeä osa kaikkea sitä mitä olen ja rakastan. Suunnitelmanani onkin jatkaa matkailua, mutta:

• Pyrkiä lisäämään maata pitkin matkailua ja vähentämään erityisesti turhaa lentelyä 
• Panostaa pitkiin opettavaisiin reissuihin lyhyiden hupimatkojen sijaan – toisin sanoen kerätä kokemuksia ennemmin kuin käytyjä maita
• Olla ottamatta paineita nähdä mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti ja sen sijaan nauttia laadusta määrän sijaan
• Ottaa selvää ympäristöystävällisistä tai vastaavasti ympäristölle vahingollisista tavoista olla, elää ja kuluttaa matkakohteessani

Toivon, että jokainen meistä herää tähän maailman tilaan ja tekee parhaansa sen hyvinvoinnin eteen. Koen, että tässä tilanteissa tärkeämpää on jokaisen tehdä edes jotakin, kuin suurimman osan olla tekemättä mitään. Omalla kohdallani se tarkoittaa sitä, että teen parhaani muuttaakseni tapojani ympäristölle suotuisammaksi ja samaan aikaan pyrin joka päivä parantamaan parastani. Toivon myös, ettei taistelu ilmastonmuutosta vastaan jää vain yksittäisten epätäydellisten ihmisten valintojen ja parhaansa tekemisen varaan, vaan toteutuu myös muuttamalla isompia rakenteita. Sen voi yksittäinen ihminen tehdä parhaiten esimerkiksi äänestämällä tulevissa vaaleissa! #Ilmastovaalit