Opas Tayronan Kansallispuistoon

Jopas aikaa vierähti viime postauksesta. Tällä kertaa pääsin vihdoin reissutarinoiden pariin, kun kirjoittelin yhdestä tämänhetkisen kotimaani Kolumbian suosituimmasta kohteesta, eli Tayronan Kansallispuistosta.

Kolumbia on täynnä toinen toistaan ihanampia matkakohteita kauniista kaupungeista luonnonhelmaan. Vehreää viidakkoa ja kauniita rantoja löytyy Tayronan kansallispuistosta joka on laaja suojeltu alue Kolumbian pohjois-osissa. Tayronassa voi niin vaellella kuin majoittua ja itse pääsinkin viettämään siellä ihanat kolme yötä.

Vierailin Tayronassa ensi kerran vuonna 2016 päiväretkellä ystäväni kanssa, jolloin myös ratsastin suoraan puiston suosituimmalle rannalle Cabo San Juaniin. Tällä kertaa halusin paremman tuntuman puistoon, joten suunnitelmani oli kävellä mahdollisimman paljon, uida eri rannoilla ja majoittua ensimmäistä kertaa riippumatossa. Olin suunnitellut matkani niin, että vietin Tayrona-reissua edeltävän ja seuraavan päivän hostellissa suht lähellä Tayronan pääsisäänkäyntiä El Zainoa. Majoituin hostellissa nimeltä El Viajero joka sijaitsee Buritacassa. Täältä pääsi helposti noin 20 minuutissa bussilla sisäänkäynnille, mutta hostelli itsessään oli myös mukava. Siellä sain lisäksi säilytettyä suuremman rinkkani, ottaen mukaani vain pienemmän ja kevyemmän repun.

Tärkeintä on pakata mukaan passi, joka tarkistetaan sisäänkäynnillä, mutta itse pakkasin lisäksi tavalliseen koulureppuun mukaani alusvaatteet ja sukat, yöhousut ja yöpaidan, flipflopit, uima-asun, pari t-paitaa ja parit shortsit. Kävelyyn käytin perus Niken juoksukenkiä. Jos nyt saisin päättää, olisin ottanut mukaan myös lämpimän pitkähihaisen paidan, sillä yöllä oli tosi kylmä! Lisäksi mukanani oli ohut pyyhe, ohut peitto, hyttyssuihke, aurinkorasva, lippis, aurinkolasit, korvatulpat, unimaski, e-lukija, puhelimen varapatteri, taskulamppu, kamera ja pienet pullot hygieniatarvikkeita. Tärkeää oli kantaa mukana myös riittävästi käteistä, sillä puistosta sitä ei ole enää saatavilla eikä edes puiston sisäänkäynniltä. Käteistä kannattaakin nostaa Santa Martasta, joka on lähin suuri kaupunki ja josta suurin osa varmaan puistoon ja lähialueille saapuu.

Santa Martasta pääsee alueelle helposti ja halvalla bussilla noin tunnissa, mutta suosittelen silti majoittumista ainakin edeltävänä yönä jossakin alueen majoitusvaihtoehdoista. Myös veneellä ilmeisesti pääsee puistoon, mutta olen lukenut kaikkialta matkan olevan todella epämiellyttävä ja äärettömän pomppuinen. Puistoon on myös toinen sisäänpääsy pidemmän matkan päässä, nimeltään Calabazo entrance. Vaihtoehtoja siis löytyy reittien pituuksien, puistoon saapumisen ja siellä liikkumisenkin välillä, kun valita voi kävelyn tai ratsastamisen.

El Zainon pääsisäänkäynniltä Cabo San Juaniin kävely kestää noin pari tuntia ilman pysähdyksiä. Ensimmäiselle ravintolalle ja majoitusalueelle Arrecifeen matka kestää noin tunnin ja ensimmäiselle uitavalle rannalle noin puolitoista tuntia. Pääsisäänkäynnillä kannattaa olla mahdollisimman aikaisin, puisto nimittäin aukeaa kello kahdeksan ja sisään haluaa moni muukin. Itse olin ostanut lipun etukäteen, sillä puistoon on kävijärajoitus ja välillä liput voivat loppua sisäänkäynnin lipunmyynnistä. Näin myös välttyy jonottamiselta. Lipun voi ostaa sivulta http://parquetayrona.com.co/ valiten ’Taquilla Zayno’ alueeksi. Lippu maksaa noin 55 000 Kolumbian pesoa (COP), eli noin 15 euroa. Sisäänkäynniltä on vielä muutama kilometri itse kävelyreittien alkuun. Tämä reitti on tylsää tietä ja voimiaan kannattaa säästää itse reiteille. Pikkubussit kulkevat väliä nopeasti ja usein 3000 COP hintaan.

Majoitusta puistoon ei voi etukäteen varata vaan se varataan samana päivänä sisäänkäynnin infosta. Itse saavuin paikalle vasta yhdeksän jälkeen ja riippumattopaikat Cabo San Juanin ikoniselta kiveltä kivoilla näkymillä olivat jo varattu. Tämä ei itseäni haitannut, sillä olinkin halunnut paikan maan tasalta kylmän tuulen vuoksi. Myös nämä paikat loppuivat pian, eli paikalla tosiaan kannattaa olla ajoissa! Jos kuitenkin saapuu paikalle myöhemmin voi Arreficen rannan vierestä löytyä vielä paikkoja. Alueella on myös ilmeisesti joitakin hotelleja, mutta niistä en ole kovin hyvin perillä. Yö Cabo San Juanissa riippumatossa maksaa noin 40 000 COP eli noin 11 euroa. Itse varasin infosta vain yhden yön, sillä se oli alkuperäinen suunnitelmani. Myöhemmin tosin halusin yöpyä kaksi yötä lisää, joten ostin lisäyöt suoraan leirintäalueelta joka aamu. Sisäänpääsylippuni oli vain yhdeksi yöksi, enkä vieläkään ole varma olinko puistossa kaksi lisäyötä pummilla vai oliko yhdellä sisäänpääsyllä ihan ok yöpyä pidempään.

Sisäänkäynnillä on monia pikku ravintoloita, josta voi ostaa syötävää, juotavaa, laukkuja ja muita asusteita, hygieniatarvikkeita tai vaikka snorkkelivälineitä. Valikoimat tosin eivät ole kovin laajat eikä ostostarpeita kannata jättää tänne asti. Samoin puiston sisällä on muutama eri ravintola, pari pienempää kioskia ja leipomo Bere, josta saa hyviä täytettyjä suolaisia ja makeita leipiä sekä tuoretta appelsiinimehua. Tarjontaa näytti kuitenkin olevan vaihtelevasti, joten ei kannata hermostua, jos ei suklaaleipää löydykään juuri sinun käynnilläsi. Cabo San Juanin ravintola tarjosi aterioita aamiaisella, lounaalla ja illallisella. Ei mitään Gourmet-ruokaa, mutta sai sillä vatsan täyteen. Myös Cabo San Juanin rannalla myytiin leivonnaisia, mutta niiden syönnin jälkeen oma vatsani meni ensi kertaa hieman sekaisin. 

Hinnat sisäänkäynnillä ja varsinkin puistossa ovat korkeat – myös juomavedelle. Sitä voikin jaksaessaan tuoda mukanaan halvemmalla useamman litran pullossa. Samoin ruuat ovat suht kalliita ja menut aika rajattuja, joten eväitäkin voi jaksaessaan tuoda mukana. Itse halusin raahata mahdollisimman vähän tavaraa mukanani, joten päädyin mieluummin syömään ja juomaan paikan päällä ja maksamaan vähän enemmän. Mukana kannattaa kuitenkin tuoda vähintään parin litran vesipullo, että selviää puistossa vaeltelusta nesteytettynä, ravintoloita tai edes juomatarjontaa ei ole tarjolla joka askeleella vaan odottamaan voi joutua pitkäänkin.

Omia alkoholijuomia alueelle ei saa viedä ja laukut saatetaan tutkia sisäänkäynnillä. Itselläni on paikallinen liittymä, mutta netti ei alueella toiminut lainkaan. Kannattaa siis ladata esimerkiksi lippu puhelimeen valmiiksi. Leirintäalueella on vessat ja suihkut. Wc-paperi on tosin päivisin maksullista. Suihkut ovat auki vain aamuisin ja iltaisin veden säästämisen vuoksi. Cabo San Juanissa on myös pieni kioski mistä saa naposteltavan ja juomien lisäksi esimerkiksi vessapaperia ja joitakin hygeniatarvikkeita tai esimerkiksi särkylääkkeitä. Sieltä saa myös 10 000 COP hinnalla lukon kaappiin, jossa voi säilyttää tavaroitaan, ellei ole tuonut lukkoa mukanaan. Päivittäisbudjetti majoituksineen, syömisineen (aamupala, lounas ja illallinen) ja juomisineen kohoaa helposti yli 100 000 COP:iin eli n. 30 euroon. Majoitus oli tosiaan n. 40 000, aamupala n. 15 000, lounas n. 25 000, päivällinen 25 000, tuoremehut 6000 ja vesipullo 5000. Lisäksi alueelta voi ostaa naposteltavaa, olutta ja limsaa, jotka toki nostavat päivittäistä budjettia.

Parasta tekemistä alueella on eri kävelyreittien koluaminen ja uiminen. Puistossa on monta rantaa, mutta niistä uintivarmoja on vain kaksi – Cabo San Juanin ranta ja La Piscina jotka ovat noin puolen tunnin matkan päässä toisistaan. Näillä rannoilla on mukavaa polskia, mutta muilla kuten esimerkiksi Arreficen rannalla virtaukset ovat niin suuria, että niillä on hukkunut satoja ihmisiä. Varovaisuus oikeasti kannattaa!

Tayronan kansallispuisto on ihana paikka, jossa voi nauttia luonnon rauhasta ja monimuotoisuudesta. On kuitenkin erityisen tärkeää huomata, että tämä alue on alkuperäiskansojen pyhää aluetta ja ansaitsee myös sen vuoksi erityistä kunnioitusta. Alueella voikin nähdä valkoisiin asuihin pukeutuneita paikallisia kävelemässä tai myymässä esimerkiksi kookosvettä tai koruja. Alkuvuodesta tammikuun ja helmikuun tienoilla Tayronan kansallispuisto on kokonaan kiinni noin kuukauden alkuperäiskansojen pyynnöstä. Tänä aikana luonto saa hengähtää ja alueen alkuperäiset asukkaat saavat rauhoittua luonnon ja pyhien rituaaliensa äärellä.